Laillisesti maassa olevat laittomat maahanmuuttajat
 

Erään asiakasperheeni äiti lähetti minulle aprillipäivänä viestin, joka sisälsi linkin Kelan tiedotteeseen, jossa kerrottiin, kuinka ”Kielteisen oleskelulupapäätöksen saanut henkilö ei voi saada Kelan asumisperusteisia etuuksia 1.4.2026 alkaen”.

 

Kyseinen perhe on tullut Suomeen neljä vuotta sitten isän Startup-luvan perusteella. Perheessä on kaksi lasta, 5 v. ja 3 v., joista nuorempi on syntynyt Suomessa.

 

Molemmat vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja kotimaassaan.

Suomeen tultuaan äiti on ensin opiskellut suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa, ja äitiysloman jälkeen aloittanut lähihoitajaopinnot työvoimapalvelujen suosituksesta. Hän on kotimaassaan suorittanut filosofian maisterin tutkinnon, pääaineenaan fysiikka.

 

Perheen lapset viihtyvät hyvin päiväkodissaan. Vanhemmalla lapsella on todettu kehityksellisiä häiriöitä ja hän käy puhe- ja toimintaterapiassa.

 

Isä on koko Suomessa olon ajan tehnyt kasvuyrityksen käynnistämisen ohella oman toiminimensä kautta ruokalähetin töitä turvatakseen perheen toimeentulon. Kun kolmen vuoden jälkeen kasvuyritys ei täyttänytkään toivottuja kasvuedellytyksiä, isä haki kokopäivätöitä ja työllistyi Postille, jossa hän toimii arkiöisin jakelijana.

 

Tähän jakelutyöhön hän haki työntekijän jatko-oleskelulupaa, mutta hänelle annettiin kielteinen päätös, koska hän ei täyttänyt toimeentuloedellytystä. Samalla myös perheenjäsenten oleskelulupahakemuksiin annettiin kielteiset päätökset.

 

Maahanmuuttoviraston mukaan edes tällaisia kiinteitä ja TES-mukaisia yötyökorvauksia ei lasketa säännöllisiksi tuloiksi eivätkä Woltin ruokalähetit ole työntekijöitä tässä tilanteessa (vaikka ei heille yrittäjän oleskelulupiakaan enää myönnetä), jonka vuoksi hänen ruokalähettinä ansaittuja tulojaankaan ei lasketa mukaan toimeentuloedellytykseen.

Työntekijän oleskeluluvan toimeentuloedellytys on 1600 € (bruttona). Isän peruspalkka jakelutyöstä on n. 1350 €/kk, mutta käytännössä säännöllisten yötyölisien kanssa vaatimus ylittyy helposti. Lisäksi hänen yritystulonsa ovat noin 1200–1300 €/kk.

 

No miksi tämä on nyt sitten olennaista?

 

Tuon edellä mainitun Kelan tiedotteen julkaisun jälkeen sosiaalisessa mediassa asiaa hehkutettiin monelta taholta. Lehdet kirjoittivat asiasta artikkeleja. Moni poliitikkokin julisti kuinka “laittomasti maassa oleskeleville” ei koskaan olisi edes pitänyt maksaa sosiaaliturvaa.

 

Lause kuulostaa yksinkertaiselta ja loogiselta. Ongelma vaan on, että todellisuus ei ole niin yksinkertainen.

 

 

Se, mitä moni ei ymmärrä viranomaispäätöksistä


Olen vuosien varrella huomannut, että harva suomalainen oikeasti ymmärtää, miten yhteiskuntamme toimii. Viranomaisia pidetään helposti erehtymättöminä.
 

Harva kuitenkaan tiedostaa, kuinka viranomaiset vain toimivat osana monitasoista oikeusjärjestelmää, jossa yksittäinen päätös ei ole lopullinen totuus vaan vasta ensimmäinen vaihe. Viranomaisen tehtävä on soveltaa lakia käytettävissä olevan tiedon perusteella, usein tilanteissa, joissa tieto on puutteellista, olosuhteet muuttuvat nopeasti, tai lain tulkinta ei ole yksiselitteinen ja lopullinen oikea ratkaisu selviää vasta tuomioistuimessa.
 

Käytännössä järjestelmämme toimii siis näin:
 

  1. Viranomainen tekee päätöksen
    Maahanmuuttoviraston ensimmäinen päätös perustuu käytettävissä olevaan selvitykseen – joka saattaa olla puutteellinen, ristiriitainen tai tulkinnanvarainen, tai asiaa käsittelevä tarkastaja saattaa tehdä inhimillisen virheen. Vuonna 2023 ~7% ja vuonna 2025 ~9% tehdyistä oleskelulupapäätöksistä oli kielteisiä.
     

  2. Kielteisestä päätöksestä on oikeus valittaa
    Merkittävä osa päätöksistä viedään hallinto-oikeuteen. Kyse ei ole marginaalista, vaan järjestelmän normaalista osasta. Oikeus valittaa on se mekanismi, joka erottaa oikeusvaltion järjestelmästä, jossa viranomaisen päätös on lopullinen – riippumatta siitä, onko se oikein vai väärin. Hallinto-oikeuksien ulkomaalaisasioiden lukumäärien perusteella huomattavasta osasta kielteisiä päätöksiä valitetaan hallinto-oikeuteen ja esimerkiksi pahasti ruuhkautuneessa Helsingin hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasiat muodostavat ison osan käsiteltävistä valituksista.
     

  3. Tuomioistuin tarkistaa päätöksen
    Hallinto-oikeus voi hylätä valituksen, muuttaa päätöstä tai palauttaa asian takaisin Maahanmuuttovirastolle. Palautus tarkoittaa käytännössä sitä, että asia tai olosuhteet ovat muuttuneet lisätiedon myötä tai päätöksessä on ollut virhe. Tarkimmat tilastot, jotka asiasta löysin, olivat vuodelta 2019 ja silloin Helsingin hallinto-oikeudessa 12% päätöksistä muuttui ja 7% palautettiin Maahanmuuttovirastoon uudelleen käsiteltäväksi.
     

Hallinto-oikeuden hylkäämästä päätöksestä voi vielä valittaa hakemalla valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Ja vaikka näistä hakemuksista suurin osa hylätään, niistäkin silti n. 9 %:ssa päätös muuttuu tai palautuu Maahanmuuttovirastoon.

Tässä ei siis ole kyse yksittäisestä poikkeuksesta – vaan rakenteellisesta ilmiöstä.

 

 

 

Kun laki muuttui, muuttui myös ihmisten asema


Kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet henkilöt muuttuivat ”laittomasti maassa oleviksi”, kun ulkomaalaislakia muutettiin 6.5.2025. Tällä muutoksella ei ensisijaisesti pyritty “selkeyttämään käsitteitä” neutraalissa mielessä, vaan tehostamaan maasta poistamista, vähentämään laitonta oleskelua ja estämään sitä, että kielteisen päätöksen saanut voisi käytännössä pitkittää maassaoloa uudella hakemuksella.

Kun viranomaiset puhuvat “laittomasti oleskelevasta”, moni ajattelee henkilöä, joka on maassa ilman lupaa, piilossa viranomaisilta. Todellisuudessa puhutaan kuitenkin tilanteista, joissa henkilö on hakenut oleskelulupaa, saanut kielteisen päätöksen, valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen ja odottaa ratkaisua Suomessa.
 

Tämä on keskeinen kohta, jota julkisessa keskustelussa ei mainita: henkilöllä voi olla täysi oikeus oleskella Suomessa valituksen käsittelyn ajan – ja silti hänet määritellään “laittomasti oleskelevaksi”.

Kelan käytännön muutos perustuu siis viime keväänä tehtyihin ulkomaalaislain muutoksiin, joissa ”tarkennettiin”, mitä pidetään “laillisena” ja “laittomana” oleskeluna. Kyse ei ole mistään teknisestä täsmennyksestä lakiin, vaan muutoksesta, joka muuttaa ihmisten oikeudellista asemaa käytännössä yhdessä yössä.
 

Tämä muutos on hyvä esimerkki laajemmasta ongelmasta:

  • ulkomaalaislakiin on tehty viime vuosina jatkuvia muutoksia

  • sääntely ei perustu tutkittuun tietoon tai tilastoihin, vaan ideologisiin perusteisiin

  • käsitteitä käytetään epäjohdonmukaisesti eri viranomaisten välillä ja todellisuuksia muokataan termiikkaa muuttamalla
     

Tämän kaiken seurauksena meillä on laki, joka on vaikeasti tulkittava, osin ristiriitainen ja käytännössä epäuskottava myös viranomaistyössä.

 

 

 

Yksi päätös – ja kaikki muuttuu heti


Mistä seuraa suora käytännön ongelma: mitä epäselvempi ja ristiriitaisempi sääntely on, sitä enemmän viranhaltijoiden tekemät tulkinnat vaihtelevat – ja sitä suurempi on virheiden riski.
 

Ja ongelmahan ei ole siinä, että virheitä tapahtuu. Niitä tapahtuu kaikissa järjestelmissä. Ongelma on siinä, mitä tapahtuu ennen kuin virhe korjataan.
 

Kun henkilö saa kielteisen päätöksen:

  • hänen asemansa muuttuu heti

  • hänen oleskelunsa luokitellaan “laittomaksi”

  • ja hänen oikeutensa sosiaaliturvaan katkaistaan


Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että:

  • päätös ei ole lainvoimainen

  • asia on kesken tuomioistuimessa

  • ja henkilö oleskelee Suomessa lain sallimalla tavalla


Ja nyt siis muuttuneen käytännön myötä Kelan näkökulmasta asia on yksinkertainen: asumisperäiset sosiaalietuudet maksetaan vain, jos oleskelu on “laillista”. Ja kun oleskelulupahakemuksen päätös on kielteinen, sosiaaliturva katkeaa riippumatta siitä, että asia on kesken tuomioistuimessa.

Tästä syntyy tilanne, jota harva ymmärtää ennen kuin kohtaa sen itse: sama ihminen voi olla yhtä aikaa laillisesti Suomessa – ja silti “laiton” viranomaisten käytännöissä.


Hän voi:

  • käydä töissä

  • maksaa veroja

  • asua vakituisesti Suomessa

  • ja hänen lapsensa voivat käydä päiväkodissa tai koulussa


Ja samaan aikaan kuitenkin:

  • tulee määritellyksi “laittomasti maassa oleskelevaksi”

  • menettää oikeuden sosiaaliturvaan

 

 

“Kela ei maksa laittomille” – mutta ketä sillä oikeasti tarkoitetaan?


Oikeus valittaa on turvattu perustuslain 21 §:ssä. Mutta oikeus ei ole todellinen, jos sen käyttämisestä seuraa välittömiä, vakavia seurauksia ennen kuin asia on ratkaistu.

Jos toimeentulo katkeaa jo ennen tuomioistuimen ratkaisua, oikeus muutoksenhakuun on käytännössä tyhjä.
 

Eli kun sanotaan, että “Kela ei maksa tukia laittomasti maassa oleskeleville”, se antaa kuvan selkeästä ja oikeudenmukaisesta tilanteesta. Mutta todellisuudessa se voi tarkoittaa sitä, että henkilö oleskelee Suomessa, hänen asiansa on kesken tuomioistuimessa ja päätös voi vielä muuttua – mutta siitä huolimatta hänen toimeentulonsa katkaistaan ja hänen asemansa määritellään laittomaksi.
 

Kyse ei siis ole vain termeistä. Kyse on siitä, että viranomaisen ensimmäinen päätös – joka voi olla virheellinen – määrittää ihmisen aseman välittömästi, ennen kuin tuomioistuin ehtii arvioida sen lainmukaisuuden.
 

Oikeusvaltiossa tämän pitäisi toimia toisin.



Entä tämä perhe käytännössä?


Miten tämä kaikki vaikuttaa asiakasperheeni tilanteessa?

Onneksi ei mitenkään – ainakaan vielä. Muutos koskee vain 1.4.2026 jälkeen annettuja kielteisiä päätöksiä.
 

Mutta jos sama päätös annettaisiin tänään, tilanne olisi hyvin toisenlainen.

Perhe oli hakenut isälle työntekijän oleskelulupaa, jossa minimipalkkavaatimus on 1600 €/kk bruttona, sekä äidille ja lapsille oleskelulupia perhesiteen perusteella.
 

Perhesiteen perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa toimeentuloedellytys pääkaupunkiseudulla asuvalle kahden aikuisen ja kahden lapsen perheelle on 2910 €/kk nettona.


Vaadittava toimeentulo voidaan osoittaa:

  • palkka- tai yritystuloilla

  • säästöillä

  • ja Migrin ohjeiden mukaan myös tietyillä sosiaalietuuksilla


Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi:

  • lapsilisä

  • lapsen hoitotuki

  • elatustuki

  • opintoraha

  • asumistuki


Asiakasperheeni kohdalla toimeentuloedellytys oli aiemmin täyttynyt:

  • palkkatuloista 1650 € + 1200 € = 2850 €/kk
    → noin 2300 €/kk nettona

  • säästöistä 5000 €
    → laskennallisesti noin 416 €/kk vuodeksi tai 104€/kk neljän seuraavan vuoden ajalle


Näiden lisäksi perheen tuloiksi laskettaisiin sosiaalietuuksista:

  • asumistuki

  • lapsilisät

  • vammaistuki

  • äidin opintoraha


Nämä etuudet siis varmistaisivat toimeentuloedellytyksen täyttymisen.

 


Kaksi vaihtoehtoa – kumpikaan ei hyvä


Jos tämä perhe saisi kielteisen päätöksen nyt, heillä olisi käytännössä kolme vaihtoehtoa:
 

1. Jäädä Suomeen odottamaan päätöstä

  • eläen köyhyysrajan alapuolella

  • ja menettäen mahdollisesti myös lapsen Kelan myöntämän terapian sosiaaliturvaoikeuden päättyessä, ellei hyvinvointialue jatkaisi sitä kuitenkin omalla päätöksellään


2. Muuttaa erilleen ja lähteä maasta käsittelyn ajaksi

  •  äiti ja lapset palaisivat kotimaahan

  •  lapset joutuisivat jättämään itselleen tutut ihmiset ja ympäristön

  • erityistä tukea tarvitseva lapsi menettäisi terapian myös siellä sen kustannusten vuoksi

  • äiti keskeyttäisi opintonsa, johon yhteiskunta on jo panostanut pitkän pennin

  • perhe joutuisi eroon toisistaan vasten tahtoaan ja isä jäisi Suomeen yksin töihin


3. Muuttaa kokonaan pois Suomesta

  • esimerkiksi johonkin toiseen Euroopan maahan, jossa työssä käyviä ja koulutettuja ihmisiä ei ajeta ulos järjestelmästä kesken prosessin.
     

Jos olisit tässä tilanteessa, kumman valitsisit – jäisitkö Suomeen ilman toimeentuloa vai keskeyttäisitkö kaiken ja muuttaisitko elämäsi toiseen maahan (vain palataksesi mahdollisesti taas jonkin ajan kuluttua takaisin)?
 

Ja millä perusteella tekisit päätöksen, kun et voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu?


Vaikka hallinto-oikeus palauttaisi asian uudelleenkäsittelyyn ja työntekijän oleskelulupa isälle lopulta myönnettäisiin – ei perheenjäsenten toimeentuloedellytys enää täyttyisi, koska ne etuudet, joihin perheellä on asumisperusteisesti oikeus, eivät ole käytettävissä silloin kun niitä eniten tarvittaisiin?